Paavi: ei tule tavoitella asemaa vaan palvelevaa asennetta

Paavin puhe Angelus-rukouksen yhteydessä käsitteli Jeesuksen sanoja, joissa hän ”vakavasti kritisoi” kirjanoppineita ja fariseuksia (vrt. Matt. 23:1-12). Samalla Jeesus ”antaa ohjeita kaikkien aikojen kristityille”, paavi totesi.

Kristus sanoo lainopettajien ja fariseusten pitävän hallussaan ”Mooseksen istuinta” ja kehottaa: ”tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan”. Hän tarkoittaa, paavi selitti, että heillä on auktoriteetti opettaa Jumalan lain mukaisesti. Mutta Herra lisää välittömästi: ”älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista”. Paavi totesi tämän olevan yleinen puute niillä, jotka ovat auktoriteettiasemassa, oli kyse sitten maallisesta tai kirkollisesta auktoriteetista: vaaditaan paljon muilta, usein sinänsä oikein, mutta itse ei noudateta tätä opetusta. ”Tällainen on auktoriteetin huonoa käyttämistä”, paavi totesi. Auktoriteettiasemassa olevan tulisi pikemminkin ohjata omalla hyvällä esimerkillään, ”auttaen muita tekemään sitä, mikä on oikein ja vaativaa, rohkaisten heitä niissä koettelemuksissa, joita he kohtaavat”. Huonosti käytetystä auktoriteetista tulee raskauttavaa: ”ihmisen ei sallita kasvaa” ja näin ”luodaan epäluottamuksen ja vihamielisyyden ilmapiiri, joka tuo mukanaan myös korruptiota”, paavi totesi.

”Meidän, Kristuksen opetuslapsien, ei tulisi etsiä titteleitä, auktoriteettiasemaa tai herruutta”. Sen sijaan ”veljellisen asenteen tulisi vallita keskuudessamme”. Paavi totesi kärsivänsä nähdessään joidenkin juoksevan kunnianosoitusten perässä: ”Meidän, Kristusten opetuslasten, ei pitäisi tehdä näin”, hän totesi ja jatkoi: jos olemme saaneet erityisiä lahjoja Jumalalta, ”meidän tulee laittaa ne käyttöön veljiemme hyväksi, ei hyödyntää niitä omaksi eduksemme ja omien halujemme mukaisesti”.

Kristittyinä, paavi totesi lopuksi, meidän ”ei pitäisi ajatella olevamme muiden yläpuolella. Vaatimattomuus on oleellista sille, joka pyrkii saattamaan elämänsä Kristuksen opetusten mukaiseksi”. Kristushan ”oli sydämeltään lempeä ja nöyrä eikä tullut palveltavaksi vaan palvelemaan”.