Paavi Koreassa:messu Daejeonissa.Paavi tapasi lauttaonnettomuudesta pelastuneita.

(15.8.) Elokuun 15. vietetään kirkossa suurta juhlapyhää, Neitsyt Marian taivaaseenottamisen juhlaa, jolloin muistetaan Madonnan kuolonuneen nukahtamista. Sen sijaan italialaiset viettävät ferragostoa, muinaista roomalaista juhlaa, jolloin orjilla oli vapaapäivä.Silloin on "pakko" lähteä jonnekin, aivan kuin juhannuksena Suomessa. Tämä vuosi on valtava poikkeus, sillä ensimmäistä kertaa näkee jopa joidenkin kauppojen olevan auki, kaikki johtuu syvästä lamasta.
Suurta juhlaa vietetään Etelä-Koreassa paavin kanssa. Perjantaina paavi Franciscus matkusti junalla Daejeoniin, Etelä-Korean viidenneksi suurimpaan kaupunkiin. Hänen käyttöönsä oli järjestetty kaksi vaunua. Neitsyt Marian taivaaseenottamisen juhlamessu toimitettiin Daejeonin stadionilla, messuun osallistui noin 50 000 uskovaa, joiden joukossa oli Sewolin lauttaonnettomuudessa surmansasaaneiden nuorten vanhempia. Kiertäessään jeepillä stadionilla ennen messun alkua paavi tervehtikin heitä. Toiset kymmenen, jotka pelastuivat, tapasivat henkilökohtaiseti paavin, joka siunasi heidät. Erään hukkuneen tytön isä oli matkannut 900 kilometriä ja tavatessaan paavin, hän pyysi paavia kastamaan hänet. Paavi lupasi ja tekee sen lauantaiaamuna nuntiatuurissa. Messu toimitettiin latinaksi ja koreaksi.
"Marian taivaaseenottaminen osoittaa meille oman kohtalomme Jumalan valitsemina lapsina ja Kristuksen Ruumiin jäseninä. Meidät on kutsuttu osallistumaan Herran voittoon pahasta ja kuolemasta. Lisäksi meidän on oltava tietoisia tulevaisuudesta, minkä Ylösnoussut Herra avaa eteemme myös tänään", lausui paavi .
"Korealaiset viettävät perinteisesti tätä juhlaa heidän historiallisen kokemuksensa valossa. Tänään käännymme Korean kirkon Äidin puoleen. Rukoilemme häntä auttamaan meitä, jotta pysyisimme uskollisina vapaudelle, mikä meille lahjoitettiin kasteessa ja ohjaamaan ponnistuksiamme, jotta voisimme muuttaa maiilman Jumalan suunnitelman mukaan.
Katolisina korealaisina teidät on kutsuttu antamaan arvoa perinteille ja välittämään ne tuleville sukupolville. Evankeliumin antama toivo on vastalääke epätoivon henkeä vastaan, mikä näyttää kasvavan kuin syöpä yhteiskunnassa, mikä on ulkonaisesti rikas , mutta missä usein vallitsee sisäinen katkeruus ja tyhjyys. Kuinka moni nuori onkaan joutunut maksamaan tästä epätoivosta!"