Mitä tehdä, kun meidät petetään

(4.2) "Vaikeina hetkinä yritämme epätoivoissamme puolustautua niin kuin mahdollista, joku voi käyttää siihen myös Jumalaa ja hänen kansaansa. Mutta David ei tehnyt sitä", lausui paavi Franciscus kommentoidessaan kuningas Davidin suhtautumista poikansa Absalomin petokseen. David pakenee, koska hänen poikansa Absalom on pettänyt hänet. Paavi kommentoi Samuelin toista kirjaa, joka puhuu tästä "valtionpetoksesta" ja sen seurauksista. David on surullinen, koska myös "kansa" on hänen poikansa puolella kuningasta vastaan. Entä miten David suhtautuu tähän poikansa petokseen? Ensinnäkin hän on hallitsija, joka tuntee todellisuuden ja tietää, että tämä sota on kova ja se vaatii lukuisia uhreja. Mutta hän ei halua kansansa kuolevan. "Puolustautuakseen David ei käytä Jumalaa eikä hänen kansaansa, mikä merkitsee, että kunigas tuntee rakkautta Jumalaa ja kansaansa kohtaan".
Kuninkaan valinta on pako. Hänen valintansa merkitsee katumista. Hän nousee vuorelle itkien."Ehkä hän ajatteli mielessään lukuisia tekemiään syntejä. "Kun meille tapahtuu jotain samanlaista elämässämme, yritämme aina puolustautua. David ei puolustaudu, hän on realistinen, hän yrittää pelastaa Jumalan arkin, kansansa ja siksi hän katuu: hän on suuri syntinen ja suuri pyhimys. Kuinka nämä kaksi sopivat yhteen...vain Jumala tietää sen.
Davidin käyttäytyminen voi auttaa myös meitä, koska meillä kaikilla on elämässämme vaikeuksia ja koettellemuksia. Meidän ei tule käydä kauppaa Jumalalla, eikä hänen kansallaan, vaan meidän on kaduttava ja itkettävä erehdyksiämme, eikä tehdä oman käden oikeutta, vaan luotettava Jumalaan".