(16.12) Tammikuun 1. vietetään 46. kerran maailman rauhanpäivää, minkä johdosta on
julkistettu Benedictus XVI:en viesti: Rauhanrakentajat. Viesti on tiivistelmä kirkon
sosiaalioppia ja samalla opas katolilaisille , kuinka toimia yhteiskunnassa ja politiikassa.
Paavi ehdottaa esimerkiksi vuorisaarnaa, autuaiden julistusta, maailmaa mullistavan
pahan voittamiseksi. Tällä hetkellä käydään verisiä sotia, uudet ovat uhkaamassa,
rikkaiden ja köyhien välinen kuilu syvenee jatkuvasti. Terrorismi, kansainvälinen
rikollisuus, uskonnon todellisen luonteen vääristävät fundamentalismi ja fanatismi
ovat vaaraksi rauhalle. Nälkä ja elintarvikepula ovat huomattavasti vakavampia kuin
finanssikriisi. Paavi ei myöskään unohda lisääntynyttä uskonvapauden loukkaamista,
valitettavasti myös sellaisissa maissa, missä kristillinen traditio periytyy antiikin
ajoilta, uskonnon vastainen suvaitsemattomuus on lisääntymässä, varsinkin kristinuskoa
kohtaan. Hän muistuttaa myös, kuinka yhteiskunnalliset oikeudet ovat jatkuvien loukkausten
kohteena. Tällaisissa näkymissä paavi kehottaa ottamaan vuorisaarnan, autuaiden julistuksen,
esimerkiksi, minkä mukaan rakentaa totuuteen, vapauteen, rakkauteen ja oikeudenmukaisuuteen
perustuva yhteiskunta. Ne jotka luottavat Jumalaan, näyttävät usein maailman
silmissä lapsellisilta ja kaukana todellisuudesta. Mutta päinvastoin, ne, jotka ovat
ilman Jumalaa, pettyvät kuvitellessaan voivansa rakentaa rauhan inhimillisen strategian
avulla. Ilman Jumalaa voittavat aina vallan ja hyödyn kriteerit, eli synti kaikkine
muotoineen, kuten egoismi, väkivalta, vallanhimo,suvaitsemattomuus, viha ja epäoikeudenmukaiset
yhteiskunnalliset rakenteet. Tämän vuoksi rauhan ehtona on hävittää relativismin diktatuuri
ja vallalla oleva moraali, mikä ei tunnusta loukkaamatonta luonnollista moraalilakia,
minkä Jumala on kirjoittanut joka ihmisen omaantuntoon. Ainoastaan näin rauha on mahdollinen,
eikä enää jää unelmaksi tai utopiaksi. Rauha Jumalan kanssa merkitsee omantunnon rauhaa,
rauhaa lähimmäisen ja koko luomakunnan kanssa.