"Uskon vuoden" tarkoitus?

(15.10) Kirkolla on uusi teema: "Uskon vuosi" - mitä vietetään Kirkolliskokouksen avajaisten muistopäivästä, lokak. 11:sta ensi vuonna vietettävään Kristus Kuninkaan juhlaan saakka. Sen nimissä järjestetään tapahtumia, kohtaamisia, kongresseja ja kokouksia. Paavi Benedictuksen ilmoittaessa tästä erityisestä vuodesta, oli selvä, että Paavalille ja papeille omistettuja vuosia seuraisi uudelleen evankelioimista koskeva suuri projekti.

Uskon vuodella on kaikki suurtapahtumiin kuuluvat ainekset: avajais- ja päättäjäisjuhlallisuudet, huippuhetkiä ja varta vasten suunniteltu logo jne. Vatikaani ei ole ainoa paikka, missä uskon vuoden tapahtumia tullaan viettämään. Jos kaikki menee hyvin, vuoteen osallistuu myös monia paikalliskirkkoja omine tapahtumineen, tapaamisineen, messuineen, kokouksineen, näyttelyineen ja muine ohjelmineen, mitkä kaikki tullaan järjestämään tämän erityisen vuoden merkeissä.

Mutta tietyille aiheille omistetuissa suurtapahtumissa piilee aina myös vaara, mistä on usein keskusteltu Maailman nuortenpäivien yhteydessä.Mieliala ja suuri ihmispaljous, musiikki ja erityinen ilmapiiri saattavat muuttaa ihmisiä, mutta kun palataan kotiin, jokapäiväiseen arkeen, on vaikeaa tuoda mukanaan eletyt tunteet. Sama voi tapahtua uskon vuoden erityisten tapahtumien kohdalla.

Tämä kuuluu tapahtumien luonteeseen, niin kauan kuin ne kestävät. Sen sijaan usko ja ennen kaikkea jokapäiväinen usko etsii jotain enemmän, uskoon kuuluu aika, todistus ja välitys, usko haluaa muuttaa uskovan. Hetkellinen henki, vaikka onkin mielenkiintoinen, ei riitä. Uskon vuodesta ei pidä tulla tapahtumien kokoelma.

Mitä tarkoittaa uskon vuosi?

Paavi Benedictus selitti sen lyhyesti saarnassaan vuosi sitten lokak. 16., jolloin hän ilmoitti tästä vuodesta. Siinä yhteydessä hän käytti ennen kaikkea aktiivisia verbejä: antaa, johtaa, vahvistaa, lahjoittaa ja luonnollisesti julistaa. Paavi haluaa nähdä - käyttääksemme hänen sanojaan- koko kirkkoa koskevan sysäyksen. Hiukan myöhemmin samana päivänä , angeluksen aikana, hän halusi täsmentää uudelleen tämän vuoden tarkoitusta: kyseessä ei ole vuosipäivä, kuten esimerkiksi Kirkolliskokouksen, vaan sillä voimistetaan julistusta. Uskon vuoden tarkoitus on toimia aktiivisesti tai paremminkin: elävöittää uskoa.

Uskon vuosi tapahtumana voi myötävaikuttaa paljon. Avainsana on "sysäys". Tapahtumat, messut ja konsertit eivät tarjoa ratkaisuja kaikkiin avoinna oleviin kysymyksiin. Mutta ne voivat tuoda niitä esiin, siksi tapahtumat ovat erittäin hyödyllisiä: ne antavat aiheita.

Uskon vuosi on siis jatkoa sille, mistä piispat keskustelevat synodissa lokakuussa Vatikaanissa. Se on myös jatkoa Vatikaanin toiselle kirkolliskokoukselle: ajankohtaistamisen ajankohtaistamista.

Kirkolle tekee hyvää pohtia vuoden ajan uskonjulistuksen tämänpäivän kysymyksiä ja tietää, että sen tekevät kaikki. Nimenomaan tämä motivoi uskon vuoden. Kaikesta muusta, kuten aina, huolehtii jokapäiväinen elämä.

Bernd Hagenkord SJ