Ihmisen muisti on usein lyhyt,sen sijaan Jumalan armo on ikuinen

(20.10) Benedictus XVI jatkoi yleisellä vastaanotolla katekeesisarjaa psalmeista,vuorossa oli 136. psalmi. Siinä käydään läpi pelastushistorian tärkeimmät kohdat aina pääsiäissalaisuuteen saakka,missä Jumalan pelastusteko saavuttaa huippunsa."Meille on tärkeää,että muistamme Herran hyvyyden,sillä tietoisuus siitä muuttuu toivomme voimaksiJumala on olemassa,hän on hyvä,hänen armonsa on ikuinen.Näin muisti avaa tien tulevaisuuteen myös pimeydessä,se on valo ja tähti,mikä johtaa.Herran hyvyys näkyy myös kirkon historiassa ja historian lehdillä.Jumala on vapauttanut meidät nazismin ja kommunismin vainojen pimeästä ajasta,hän on osoittautunut hyväksi ja voimakkaaksi.Samalla lailla Jumala auttaa myös meitä,meillä jokaisella on oma pelastushistoriamme.Mutta meidän on aina muistettava niitä suuria asioita,joita Herra on tehnyt elämässämme ja meidän on luotettava,että hänen armonsa on ikuinen".
Psalmin mukaan ensimmäinen todistus Jumalan ikuisesta armosta on maailman luominen.Luomakunnassa Jumala ilmaisee kaiken hyvyytensä ja kauneutensa.Psalmi kertoo Israelin paosta ja vapautuksesta Egyptin orjuudesta."Kahtia jakautunut Punainenmeri tuo mieleen suuren hirviön,mikä leikataan kahteen kappaleeseen.Herran voima voittaa luonnon vaarat ja sotilaalliset vaarat;meri mikä näytti tukkivan Jumalan kansan tien,antaakin Israelin päästä kuiville,minkä jälkeen se jälleen sulkeutuu ja pyyhkäisee yli egyptiläisten.
Yksi Herran ominaisuus on lahjoittaa."Psalmin luettelemien suurten ihmeiden jälkeen se päättyy lopulliseen lahjaan:maahan.Se on lahja kansalle,mutta mitä se ei koskaan voi vallata,vaan mistä ihmisten on ikuisesti oltava kiitollisia. Ihminen unohtaa helposti,sen sijaan Jumala pysyy ikuisesti uskollisena.Jumala,joka on luonut taivaat ja maan ja suuret valot,on Jumala,joka täyttää ihmiskunnan hyvyydellään ja joka lahjoittaa leivän,elämän leivän. Tämä elämän leipä,pyhä ehtoollinen,ennakoi lopullista iloa taivaallisesta juhla-ateriasta".