(17.4) "Liikutumme joka vuosi uudelleen palmusunnuntain tapahtumasta noustessamme
ylös vuorenrinnettä yhdessä Jeesuksen kanssa kohti pyhäkköä ja saattaessamme häntä
kohti taivasta.Mutta mitä todella teemme liittyessämme tähän kulkueesen ,niihin,jotka
yhdessä Jeesuksen kanssa nousivat kohti Jerusalemia ja osoittivat suosiota kutsumalla
häntä Israelin kuninkaaksi?Onko se jotain enemmän,kuin kaunis tapa" kysyy Benedictus
XVI saarnassaan palmusunnuntaina. "Onko sillä ehkä jotain tekemistä todellisen
elämämme ja maailmamme kanssa?Jotta löytäisimme vastauksen, on meidän ennen kaikkea
selvitettävä,mitä Jeesus itse olisi todella halunut tehdä.Jeesus kulki pyhiinvaeltajan
tavoin kohti Jerusalemia pääsiäisjuhliin, mitä vietettiin Egyptin orjuudesta vapautumisen
muistoksi ja mikä oli toivon merkki lopulisesta vapautumisesta. Jeesus tietää,että
häntä odottaa uusi pääsiäinen ja että hän itse ottaa uhrilampaan osan uhraamalla
itsensä ristillä. Hän tietää,että leivan ja viinin salaperäisillä lahjoilla hän lahjoittaa
itsensä ikuisesti omilleen ja avaa heille oven kohti uutta vapautuksen tietä, kohti
yhteyttä elävään Jumalaan. Tämän päiväisellä kulkueellamme haluamme kuvata
jotain syvällisempää, kuinka yhdessä Jeesuksen kanssa olemme pyhiinvaelluksella kohti
elävää Jumalaa. Mutta kuinka voimme pysyä mukana tässä nousussa? Eikö se ylitä voimamme?.Vastaus
on kyllä, se ylittää mahdollisuutemme. Ihmiset ovat aina halunneet olla "Jumalan kaltaisia"
ja saavuuttaa hänen korkeutensa, saada siivet,jotta voisivat tulla täysin vapaiksi
niin kuin Jumala.Pystymme lentämään, näkemään ja puhumaan toistemme kanssa maapallon
toiselle puolelle.Kuitenkin voimakas vetovoima vetää meitä alaspäin. Yhdessä kykyjemme
kanssa ei ole kasvanut ainoastaan hyvä,vaan myös pahan mahdollisuudet ovat kasvaneet.Rajoituksemme
ovat myös pysyviä, riittää vain ajatella viime kuukausien katastrofeja,mitkä tulevat
jatkuvasti aiheuttamaan tuskaa ihmiskunnalle. Kirkkoisät ovat sanoneet,että
ihminen on kahden vetovoiman leikkauskohdan välissä.Yksi vetää alaspäin kohti itsekkyyttä,
valhetta ja pahaa.Tämä vetovoima alentaa meidät ja loitontaa meidät Jumalan korkeudesta.
Toisella puolella on Jumalan rakkauden vetovoima: Olla Jumalan rakastamia ja vastata
siihen vetävät meitä korkealle.Olemme pyhiinvaelluksella Herran kanssa kohti hyvää.Etsimme
puhdasta sydäntä ja viattomia käsiä, etsimme totuutta,etsimme Jumalan kasvoja.Osoittakaamme
Herralle halukkuutemme pyrkiä vanhurskaiksi ja rukoilkaamme: Vedä meitä kohti korkeutta,
puhdista meidät! Auta,että voimme kuulua sukuun,joka häntä kysyy,joka etsii sinun
kasvojasi,Jaakobin Jumala".(Ps.24,6)