Paavin paastonajan viesti:Ihminen ei yksin pysty toteuttamaan oikeutta.
"Ihmisen on päästävä omavaraisuuden harhakuvitelmasta ja hyväksyttävä Kristuksesta
tuleva laki",kirjoittaa Benedictus XVI paastonajan viestissään. Hänen on hyväksyttävä,suurempi,Kristuksesta
tuleva laki.Paavin viestin lähtökohtana on Paavalin roomalaiskirjeestä löytyvät sanat:Mutta
nyt Jumalan vanhurskaus ,josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja
kaikille,jotka uskovat;sillä ei ole yhtään erotusta. "Laki ei yksin pysty
takaamaan sitä mitä ihminen tarvitsee.Materiaaliset tarpeet ovat välttämättömiä, sitä
paitsi Jeesus itse paransi sairaita,ruokki häntä seuranneita joukkoja ja varmasti
myös tänään Hän tuomitsisi sen välinpitämättömyyden ,minkä johdosta sadat miljoonat
ihmiset kuolevat tänään nälkään,janoon ja lääkkeiden puutteeseen. Mutta ihmisen jakama
oikeus ei takaa kaikkea sitä mitä hän tarvitsee. Vielä enemmän kuin elantoa, ihminen
tarvitsee Jumalaa". Paavi puhuu ihmisen jatkuvasta kiusauksesta, samasta mistä
kärsivät jo fariseukset eli löytää pahan alku ulkopuolisista syistä.Monet modernit
ajatussuunnat uskovat toteuttavansa oikeudenmukaisuutta poistamalla yksinkertaisesti
ulkopuoliset syyt. Se on naivi ja likinäköinen ajatus,sillä pahan aikaansaamalla epäoikeudenmukaisuudella
ei ainoastaan ole ulkopuolisia juuria, vaan sen alku löytyy ihmissydämestä,mikä olisi
välttämättä puhdistettava itsekkyydestä. Kristillinen sanoma vastaa myönteisellä
tavalla oikeudenmukaisuuden janoon.Kristuksen oikeus tulee armosta.Kristuksen veren
kautta tuleva sovitus merkitsee,että ihmisen tekemät uhraukset eivä vapauta häntä
syyllisyyden tunteesta, vaan sen tekee loputtomiin avautuva Jumalan rakkauden ele.
Kääntyä Kristukseen ja uskoa evankeliumiin merkitsee oman puutteellisuuden hyväksymistä.Näin
ollen voi ymmärtää,että usko on kaikkea muuta kuin luonnollinen tosiseikka,tarvitaan
nöyryyttä,jotta pystytään ymmärtämään ,että tarvitaan "Toista"joka vapauttaa minut
itsekkyydestäni.Tämä kokemus kannustaa kristittyä oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen,missä
kaikki saavat välttämättömän voidakseen elää ihmisarvon mukaista elämää ja missä oikeudenmukaisuutta
elävöittää rakkaus.