Tarvitseeko Jumala ihmistä?

Katekismus opettaa luomisesta seuraavasti:

293. Raamattu ja traditio opettavat ja ylistävät lakkaamatta tätä perustotuutta: ”Maailma on luotu Jumalan kunniaksi.” Pyhä Bonaventura selittää, että Jumala on luonut kaiken, ”ei lisätäkseen kunniaansa, vaan ilmaistakseen kunniansa ja jakaakseen sitä”. Jumalalla ei ole näet muuta perustetta luomistyölleen kuin rakkautensa ja hyvyytensä: ”Luodut lähtivät rakkauden avaimella avatusta [Jumalan] kädestä.” Ja Vatikaanin I kirkolliskokous sanoo:

"Tämä ainoa tosi Jumala hyvyydessään ja kaikkivaltiaalla voimallaan – ei enentääkseen autuuttaan tai lisätäkseen täydellisyyttään vaan tuodakseen ilmi luontokappaleille jakamiensa hyvyyksien kautta omaa täydellisyyttään – on mitä vapaimman aivoituksensa mukaisesti aikojen alussa tyhjästä luonut samalla kertaa henkiset luontokappaleet ja ruumiilliset luontokappaleet.”

295. Uskomme, että Jumala on luonut maailman viisaudessaan. Maailma ei johdu minkäänlaisesta välttämättömyydestä, sokeasta kohtalosta tai sattumasta. Uskomme, että se on tullut olemiseen Jumalan vapaasta tahdosta; Jumala halusi luotujen olevan osallisia hänen olemisestaan, viisaudestaan ja hyvyydestään: ”Sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu” (Ilm. 4:11).