Onko syntejä, joita ei saa anteeksi?

Kristuksen pappeus ja kysymys anteeksiantamattomasta synnistä olivat paavi Franciscuksen saarnan aiheina maanantaina 23. tammikuuta pyhän Martan kappelissa.

Aloittaen Kristuksen pappeudesta paavi selitti, että se toteutuu kolmella tavalla. Ensimmäinen näistä on lunastus: kun vanhan liiton pappien täytyi vuodesta toiseen kantaa uhreja, ”Kristus uhrasi itsensä yhden kerran lopullisesti, syntien anteeksiantamiseksi”. Tämän ihmeen kautta ”hän on tuonut meidät Isän luo”, paavi lausui. Toinen vaihe on se, että Kristus rukoilee puolestamme. ”Rukoillessamme täällä Hän rukoilee puolestamme”, ettei uskomme sortuisi, paavi selitti. Monta kertaa pyydämme pappeja rukoilemaan puolestamme, "koska tiedämme", paavi huomautti, ”että papin rukouksella on tietty voima, erityisesti pyhässä messu-uhrissa”. Kolmas vaihe Kristuksen pappeudessa on Hänen paluunsa, joka odottaa tulevaisuudessa. Palatessaan Kristus saattaa Jumalan valtakunnan täyttymykseensä.

Mutta on olemassa myös toinen vaihtoehto: anteeksiantamaton Pyhän Hengen herjaus. ”On kovaa kuulla Jeesuksen sanovan näin, mutta näin Hän sanoo, ja jos Hän sanoo näin, se on totta. Totisesti, totisesti, kaikki synnit tullaan antamaan ihmisille anteeksi – ja tiedämme, että Herra antaa anteeksi kaiken, jos avaamme hiukan sydäntämme. Kaiken – kaikki synnit ja herjaukset, mitä he sitten herjaavatkin – myös herjaukset annetaan anteeksi – mutta joka herjaa Pyhää Henkeä, ei saa koskaan anteeksi”, paavi sanoi.

Anteeksiantamaton synti on se, ettei ota vastaan Jumalan tarjoamaa anteeksiantoa. Paavi viittasi tässä yhteydessä Kristuksen pappeuteen: Kristuksen ihmiseksitulo ja voitelu papiksi ilmaisevat Jumalan rakkautta. Anteeksiantamattomassa synnissä kyse ei ole siitä, ettei Jumala haluaisi antaa kaikkia syntejä anteeksi, vaan siitä, että sydän voi sulkeutua siinä määrin, että se kieltää Jumalan rakkauden ja eikä halua anteeksiantoa.

”Tänään on hyvä pyhän messun aikana miettiä sitä, että tällä alttarilla tulee elävästi läsnäolevaksi Kristuksen pappeuden ensimmäinen ihme, kun Hän on läsnä ja tarjoaa elämänsä meidän vuoksemme. Läsnä on myös Hänen pappeutensa toinen ihme, sillä Hän rukoilee puolestamme. Mutta tässä messussa, kuten sanomme Isä meidän –rukouksen jälkeen, on läsnä myös Hänen 'kolmas pappeutensa' sekä meidän 'toivomme kirkkaudesta' Hänen palatessaan. Ajatelkaamme näitä kauniita asioita tässä messussa”, paavi lausui, kehottaen myös pyytämään, ”ettei sydämemme koskaan sulkeutuisi Jumalan suurelta ihmeeltä ja lahjalta”.