Lateraani oli keisari Konstantinuksen lahjoitus

“Omnium urbis et orbis ecclesiarum mater et caput” – Kaikkien kaupungin ja maailman kirkkojen äiti ja pää, toteaa kirjoitus Lateraanikirkon seinässä. Kirjoitus tulee ajalta, jolloin Lateraani oli Rooman tärkein kirkko ja paavin katedraalikirkko.

Lateraanikirkon alue kuului ensimmäisinä vuosikymmeninä samannimiselle Lateraani-suvulle. Se päätyi lopulta keisari Konstantinukselle (272-337), joka muistetaan historiassa ennenkaikkea ensimmäisenä kristillisenä hallitsijana: Konstantinuksen toimeenpanema ”Milanon edikti” päätti kristittyihin kohdistuneen vainon vuonna 313. Ediktissä määrättiin, että valtakunnassa kukin sai harjoittaa haluamaansa uskontoa ja että kristityiltä takavarikoitu omaisuus oli palautettava. Se ei kuitenkaan tehnyt kristinuskosta valtionuskontoa, kuten joskus esitetään.

Ilmeisesti samoihin aikoihin ediktin antamisen kanssa Konstantinus lahjoitti silloisen Lateraanipalatsin kirkolle. Siitä kehittyi näin Rooman piispan katedraalikirkko, jonka loisto houkutteli muun muassa vandaalit ryöstämään sen 400-luvulla. Kirkko kunnostettiin paavi Leo Suuren toimesta. Toinen suuri kunnostusprojekti ajoittuu 1400 –luvun alkuun jolloin paavit jälleen johtivat kirkkoa Roomasta Avignonin sijaan. 1600-luvulla kirkko restauroitiin ajan barokkityylin mukaiseksi ja tässä yhteydessä se menetti alkuperäisen asunsa kokonaan. Italian vallattua Kirkkovaltion 1870 alue siirtyi hetkeksi pois kirkon hallinnasta, kunnes Italian ja Vatikaanin välillä kirjoitettu Lateraanisopimus palautti sen vuonna 1929 Vatikaanivaltion yhteyteen.

Lateraanikirkko on nykyäänkin Rooman piispan katedraalikirkko. Pietarinkirkon rakentamisen myötä sen merkitys kaupungin tärkeimpänä kirkkona on kuitenkin kadonnut. Kirkon yhteydessä on maailman vanhin kastekappeli.