Paavi:on hyvä olla lapsensa toveri, unohtamatta kuitenkaan olevansa isä!

(29.1.) Näinä aamuina mittari on ollut nollassa, joten yleinen vastaanotto pidettiin suuressa Nervin hallissa. Nimi viittaa arkkitehtiin, mutta se tunnetan myös Paavali VI:en hallina. Paavi jatkoi katekeesisarjaa perheestä, tällä kertaa kohteena olivat poissaolevat isät. Katekeesin päätyttyä paavi totesi, "että joku teistä voi sanoa, että te olitte liian kielteinen, puhuitte ainoastaan poissaolevista isistä. Tämä on totta, sillä halusin korostaa tätä, koska ensi keskiviikkona jatkan samasta aiheesta, mutta haluan valottaa isyyden kauneutta. Siksi halusin aloittaa pimeydestä tullakseni valoon."
"Sanan isä tuntevat kaikki, onhan se maailmanlaajuinen. Isäsuhteen totuus on yhtä vanha kuin ihmiskunnan historia.Kuitenkin tänään sanotaan, että isät puuttuvat yhteiskunnastamme. Toisin sanoen, varsinkin länsimaisessa kulttuurissa isähahmo olisi kadonnut, poistettu. Aluksi tämä miellettiin vapautuksena, vapauduttiin isästä, josta riippuu ovatko lapset onnellisia ja joka estää nuorten itsenäistymisen .Menneisyydessä vanhemmat kohtelivat välillä lapsia kuin orjia eivätkä kunnioittaneet heidän kehittymisensä vaatimia henkilökohtaisia tarpeita. Nämä isät eivät auttaneet lapsiaan valitsemaan vapaasti tulevaisuuttaan - mutta ei ole helppoa kasvattaa lastaan vapauteen.
Mutta kuten usein tapahtuu, siirrytään äärimmäisestä laidasta toiseen. Tänään isät ovat välillä niin keskittyneitä itseensä, työhönsä ja joskus itsensä toteuttamiseen, että unohtavat myös perheensä. Haluan lausua kaikille kristillisille yhteisöille, että meidän on oltava paljon varovaisempia. Isähahmon puuttuminen lasten ja nuorten elämästä synnyttää haavoja, joista saattaa tulla myös hyvin vakavia. Lukuisten nuorten orpoudentunne on paljon syvällisempää kuin mitä kuvittelemme.
On totta, että sinun on oltava poikasi 'toveri', mutta unohtamatta, että olet hänen isänsä! Jos käyttäydyt poikasi kanssa ainoastaan kuin samantasoinen kaveri, tämä ei tee hänelle hyvää.
Saman ongelman näemme myös siviiliyhteiskunnassa . Sillä on järjestelmineen määrätty vastuu, voisimme käyttää sanaa isällinen vastuu nuoria kohtaan, vastuu, mistä se ei aina välitä tai mitä se käyttää väärin. Usein myös tämä tekee nuorista orpoja, koska ei osoita heille todellisia tulevaisuuden näkymiä.
Joten tekee kaikille hyvää, isille ja lapsille, kuunnella lupausta, minkä Jeesus antoi opetuslapsilleen: en minä jätä teitä orvoiksi(Joh.14,18)".