(2.3) "Tämän sunnuntain liturgia sisältää yhden lohdullisimpia totuuksia: Jumalan
kaitselmuksen", lausui paavi Franciscus sateenvarjojen kirjolle, mikä kuunteli sateessa
hänen sanojaan. "Profeetta Jesaja kuvaa sitä äidin rakkaudessa: Unohtaako vaimo rintalapsensa,
niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unohtaisivatkin, minä en sinua
unohda(Jes.49,15). Samansuuntainen kehotus löytyy Matteuksen evankeliumista: Katsokaa
taivaan lintuja, lausuu Jeesus, eivät ne kylvä, eivät leikkaa eivätkä kokoa varastoon,
ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat
maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille, edes Salomo kaikessa
loistossaan ei ollut niin vaatetettu, kuin mikä tahansa niistä(Matt.6.26,28-29).
Ajatellessamme lukuisia henkilöitä, jotka elävät puutteessa, mikä loukkaa ihmisarvoa,
nämä Jeesuksen sanat voisivat tuntua kuvittelulta. Mutta todellisuudessa ne ovat ajankohtaiset.
Ne muistuttava, ettei voi palvella kahta herraa: Jumalaa ja rikkautta. Niin kauan
kuin jokainen yrittää kerätä ainoastaan itselleen, ei koskaan tule olemaan oikeudenmukaisuutta.
Sen sijaan, jos luotamme Jumalan kaitselmukseen ja etsimme yhdessä Hänen Valtakuntaansa,
niin silloin keneltäkään ei puutu välttämättömin, jotta hän pystyisi elämään ihmisen
arvoista elämää. Jeesuksen osoittama tie saattaa tuntua hiukan epärealistiselta talouskriisin
aiheuttamien vaikeuksien aikana, mutta jos ajattelemme tarkkaan, se panee arvot oikeaan
järjestykseen".