Parempi punastua kerran, kuin kalveta tuhat kertaa

(21.11) "Jumala ei koskaan väsy antamasta meille anteeksi; papin antaman synninpäästön jälkeen, voimme jatkaa uudistuneina eteenpäin", lausui paavi Franciscus katekeesissaan, mikä koski edelleen syntien anteeksiantoa. Pyhä Henki on rauhan, ilon ja syntien anteeksiannon lähde. Jeesuksen haavat ovat hinta pelastuksestamme, uudesta elämästä, minkä olemme saaneet anteeksiannon kautta.
"Jeesus antoi apostoleilleen vallan antaa synnit anteeksi. Kirkko käyttää näiden avainten voimaa.Avaimet ovat raamatullinen symboli Jeesuksen antamasta tehtävästä. Kirkko ei omista avainten valtaa, se ei ole isäntä, vaan laupeudentyön palvelija ja riemuitsee joka kerta, kun voi lahjoittaa tämän jumalallisen lahjan. Mutta tänään monet eivät ymmärrä anteeksiannon kirkollista ulottuvuutta, koska individualismi ja subjektivismi ovat hallitsevina.
Jumala antaa anteeksi jokaiselle katuneelle syntiselle, mutta ensin meidän on ripittäydyttävä nöyrästi. Ripittäytyminen on hetki, jolloin anteeksianto on varma. Olen varma, että sillä hetkellä Jumala on antanut minulle anteeksi. Ja tämä on hienoa! Häpeäntunteiden ei pidä estää katuvaa ripittäytymistä. Äitimme sanoivat ennen, että on parempi punastua kerran, kuin kalveta tuhat kertaa.
Rippipapin työ on hyvin hienotunteista. Hänen on oltava rauhallinen, hän ei saa kohdella huonosti uskovia, vaan hänen on oltava lempeä ja hyväntahtoinen ja osattava kylvää toivoa sydämiin. Ja ennen kaikkea, hänen on oltava tietoinen, että veli tai sisar, joka ripittäytyy, etsii anteeksiantoa ja tekee sen, niin kuin ne lukuisat henkilöt, jotka lähestyivät Jeesusta, jotta Hän parantaisi heidät. Jos papilta puuttuvat nämä ominaisuudet, on parempi, ettei hän toimi rippipappina".