On aika yksitoikkoista juhlia yksin

(6.11) Kristinuskon ydin on kutsu juhlaan. Se ei koske ainoastaan hyviä ihmisiä , vaan kutsu koskee kaikkia. Kristittyjen ei pidä tyytyä jäämään odotuslistalle, muuten jää juhlista pois. Meistä tulee kristittyjä ainoastaan silloin, kun olemme kutsuttuja. Tähän juhlaan ei ole osallistumismaksua, olet joko kutsuttu, tai et voi osallistua.
"Kristitty on se, joka on kutsuttu. Kuka on kutsunut? Kauppaan? Tai kutsuttu kävelylle? Herra halua sanoa meille jotain enemmän: Sinut on kutsuttu juhlaan, iloon, vapahduksen iloon, iloon osallistua Jeesuksen elämään. Tämä on ilo! Juhlissa on joukko ihmisiä, jotka puhuvat, nauravat, juhlivat ja ovat onnellisia. Minä muiden ihmisten joukossa. En ole koskaan nähnyt jonkun juhlivan yksikseen. Se olisi hiukan yksitoikkoista! Avata pullo viiniä...se ei ole juhlaa, vaan aivan muuta. On juhlittava muiden kanssa, perheessä, ystävien kanssa, juhlitaan yhdessä muiden kanssa, jotka on kutsuttu, niin kuin minä. Jotta voisi olla kristitty, on kuuluttava johonkin, kuulun tähän Ruumiiseen, näihin ihmisiin, jotka on kutsuttu juhlaan".
Viitatessaan kirjeeseen roomalaisille, paavi Franciscus korosti, että kyseinen juhla on ykseyden juhla. Hyvät ja huonot , kaikki ovat kutsuttuja.
" Kaikki me syntiset olemme kutsuttuja. Osallistumisen on oltava täydellistä. Menen juhliin, mutta jään vain ensimmäiseen saliin, olen vain niiden kolmen-neljän kanssa, jotka tunnen....Mutta tätä ei voi tehdä kirkossa! Joko tulet sisään yhdessä kaikkien kanssa, tai jäät ulos!Et voi valita: kirkko on kaikkia varten, alkaen kaikkein syrjityimmistä!"