(8.9) Lauantai iltana Pietarintorilla pidettyyn rukoustilaisuuteen saapui yli 100
000 henkeä paavin kutsumina. He edustivat eri uskontokuntien uskovia, ei-uskovia,
diplomaattikuntaa, kansanedustajia jne. "Ei koskaan enää sotaa, silä se ei koskaan
johda rauhaan", lausui paavi Franciscus. "Haluamme rauhanomaisen maailman, sellaisen,
kuin Jumala loi, emmekä väkivaltaa, jakautumisia ja sotia". Paavi otti saarnansa lähtökohdaksi
luomiskertomuksen. "Jumalan suurenmoinen työ, mitä ihminen loukkasi sulkeutumalla
omaan itsekkyyteensä. Silloin kun ihminen ajattelee vain itseään, omaa hyötyään, kun
häntä houkuttelee vallankäyttö, kun hän asettaa itsensä Jumalan paikalle, hän pilaa
kaiken avaamalla ovet väkivallalle, välinpitämättömyydelle ja sodalle. Silloin kun
ihminen rikkoo luonnon rauhan ja nostaa kätensä veljeään vastaan surmatakseen tämän,
hänestä tulee Kain. Kain syntyy uudelleen kaikessa väkivallassa ja kaikissa sodissa.
Myös tänään jatkamme tätä veljien välistä yhteenottoa, myös tänään nostamme kätemme
veljeä vastaan. Olemme tehneet aseistamme täydellisempiä, mutta omatuntomme on nukahtanut,
keksimme yhä parempia syitä puolustautuaksemme. Kylvämme jatkuvasti hävitystä, tuskaa
ja kuolemaa, aivan kuin se olisi normaalia. Väkivalta ja sota puhuvat kuolemankieltä!
Mutta suuren vedenpaisumuksen jälkeen sade lakkasi, ilmestyi sateenkaari ja kyyhkynen
oliviipuunoksa nokassa". "Onko mahdollista valita toinen tie?", kysyi paavi,
"onko mahdollista ulospääsyä tästä kuoleman ja tuskan noidankehästä? Tänä iltana toivon,
että joka puolelta maailmaa huudettaisiin kaikkein pienimmästä suurimpaan, aina valtiopäämiehiin
asti, että kyllä, haluamme rauhan. Kristinusko kehottaa meitä katsomaan ristiä, toivoisin,
että kaikki hyväntahtoiset ihmiset katsoisivat hetken ristiä, sillä siitä voi lukea
Jumalan vastauksen. Rakkaassa Syyriassa, Lähi-Idässä ja koko maailmassa tarvitaan
anteeksiantoa, dialogia ja sovitusta. Työskennelkäämme yhdessä sovituksen ja rauhan
puolesta, tulkoon meistä jokaisesta sovituksen ja rauhan ihmisiä, amen".