EU:ssa tarvitaan kaukonäköisiä ja päteviä edustajia tekemään vaikeita, mutta välttämättömiä
valintoja
(9.1) Benedictus XVI korosti jälleen rauhan merkitystä puheessaan Pyhän Istuimen luona
olevalle diplomaattikunnalle. Tällä hetkellä 179:llä valtiolla on diplomaattiset suhteet
Pyhän Istuimen kanssa. "Rauha ei ole utopiaa. Alusta alkaen kirkko on kaikkia kansoja
varten, sen tehtävä ei ole sekaantua yhteiskuntaelämään, vaan antaa panoksensa ihmiskunnan
kehitykseen. Tarvitaan mitä kiireellisemmin rauhaa. Totuus, oikeudenmukaisuus ja rauha
eivät ole utopiaa. Välillä tuntuu, kuin pyrkimys rauhaan rajoittuisi kompromissien
etsimiseen. Sen sijaan kristillisestä näkökulmasta Jumalan kunnioittamisella ja ihmisten
keskeisellä rauhalla on sisäinen yhteys. Ilman avautumista yliluonnolliselle, ihminen
joutuu helposti relativismin valtaan, jolloin on vaikea toimia oikeudenukaisesti ja
rauhan puolesta. Jumalan unohtamiseen liittyviin ilmiöihin voi lisätä uskonnollisen
fanatismin, mikä todellisuudessa on itse uskonnon vääristämistä". Paavi käänsi
katseensa kaikkiin niihin kansoihin, mitkä kärsivät sodan jaloissa. Hän aloitti Syyriasta:
Haluan uudistaa vetoomukseni, jotta luovuttaisiin aseista ja turvauduttaisiin rakentavaan
dialogiin sodan lopettamiseksi, sillä sitä jatkettaessa se ei johda voittajiin , vaan
ainoastaan häviäjiin. Syyriaa seurasi Pyhämaa, hän muistutti äskeisestä YK:n päätöksestä
hyväksyä Palestiina tarkkailijavaltioksi, ja toivoi israelilaisten ja palestiinalaisten
työskentelevän yhdessä kahden itsenäisen valtion yhteiselon puolesta, missä kahden
kansan lailliset oikeydet ja pyrkimykset tunnustetaan ja taataan, ja jotta Jerusalemista
tulisi rauhan eikä jaettu kaupunki. Paavi toivoi Irakiin sovitusta ja vakautta, Libanonin
kristittyjä hän pyysi antamaan tehokkaan todistuksen rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta.
Myös Pohjois-Afrikassa tarvitaan kaikkien yhteiskuntaluokkien yhteistyötä. Paavi mainitsi
erityisesti Nigerian, missä terroristien attentaatit niittävät uhreja etenkin kristittyjen
joukossa. Benedictus XVI omisti puheensa loppuosan talouskriisille, minkä
puristuksessa monet maat ovat tällä hetkellä. On löydettä'vä uudelleen työn merkitys
ja saatava siihen suhteessa oleva palkka. Myös Euroopan Unionissa tarvitaan kaukonäköisiä
ja päteviä edustajia tekemään vaikeita valintoja , mitkä ovat välttämättömiä elvyttämään
sen taloutta ja luomaan tukevan perustan sen kehitykselle.