Paavi pyhiinvaelluksella Fosse Ardeatinen joukkohaudalla

(27.3) Maalisk.24. 1944 kuoli Roomasssa attentaatissa 33 saksalaista sotilasta. Silloinen natsikomentaja ei kauaa empinyt vastausta,vaan jokaista saksalaista kohden otettiin umpimähkään kymmenen roomalaista ja kaksi ylimääräistä.Vangitut vietiin via Ardeatinan varrella oleviin luoliin,missä heidät ammuttiin.Sunnuntaina Benedictus XVI teki pyhiinvaelluksen pyhäkköön,missä haudat sijaitsevat. Paavia olivat vastassa Rooman juutalaisen yhteisön päärabbi,olihan uhrien joukossa 76 juutalaista, Vapauden puolesta kaatuneiden marttyyrien yhdistyksen edustajia sekä kardinaali Andrea Cordero Lanza di Montezemolo,jonka isä oli yksi joukkomurhan uhreja.
Rooman keskustassa on myös toinen rakennus,mikä muistuttaa natsien väkivallasta. Siellä kidutettiin saksalaisten ottamia vankeja. Erään kuolemansellin seinällä on kirjoitus,mihin paavi viittasi nyt puheessaan Fosse Ardeatinalla."Uskon Jumalaan ja Italiaan,uskon marttyyrien ja sankareiden ylösnousemukseen, uskon isänmaan ja vapauden uudelleensyntymiseen.Nämä sanat ovat jonkun tuntemattoman henkilön testamentti,mikä osoittaa,että ihmissielu pysyy vapaana myös mitä kovimmissa olosuhteissa",lausui paavi."Minuun vaikuttivat erityisesti sanat:uskon Jumalaan ja Italiaan.Se mitä tapahtui maaliskuun 24. 1944 oli mitä vakavin loukkaus Jumalaa kohtaan .Ihminen ihmistä vastaan.Tässä testamentissa,mikä on kirjoitettu väkivallan ja kuolemann sellissä, uskon ja isänmaanrakkauden suhde ilmenee kaikessa puhtaudessaan. Se,joka kirjoitti nämä sanat,teki sen ainoastaan siksi,että hän uskoi totuuteen.
Tällä muistomerkillä,mikä muistuttaa pahasta, voimme vastata tarttumalla toinen toisiamme kädestä ja lausua Isä meidän,uskomme Sinuun, rakkautesi voimalla haluamme kulkea yhdessä Roomassa, Italiassa,Euroopassa ja koko maailmassa."