"Jumalan Sana on kuin lamppu,mikä valaisee päivittäistä matkaamme maan päällä".
(29.10.) "Uskon ja järjen välillä on olemassa luonnollinen side,mikä perustuu
luomakunnan järjestykseen",muistutti Benedictus XVI puhuessaan yleisellä vastaanotolla
latinalaisen teologian kukoistuksesta XII:lla vuosisadalla. "Länsi-Euroopassa vallitsi
silloin suhteellinen rauha, minkä johdosta talous saattoi kehittyä ja poliittiset
järjestelmät vakiintua.Kirkossa tuntuivat edellisen vuosisadan "gregoriaanisen uudistuksen"
myönteiset vaikutukset.Syntyi uusia luostarikuntia.Myös teologia kukoisti, se käsitteli
uusia ongelmia,syntyi perustavaa laatua olevia tekstejä.XII:n vuosisadan luostareissa
teologinen metodi liittyi lähinnä raamatun selitykseen.Munkit olivat hartaita raamatun
kuuntelijoita ja lukijoita. Mutta heille ei riittänyt pelkkä lukeminen sen syvällisen
merkityksen ymmärtämiseen,vaan tarvittiin Pyhän Hengen johtamaa hengellistä lukemista.
Kirkkoisien koulussa raamattua tulkittiin vertauskuvauksellisesti, näin jokaiselta
vanhan ja uuden testamentin sivulta löydettiin mitä sanottiin Kristuksesta ja hänen
pelastustyöstään. Viime vuonna pidetty piispainsynodi ,minkä aiheena oli Jumalan
Sana kirkon elämässä ja toiminnassa, kiinnitti huomion raamatun hengellisen lukemisen
tärkeyteen.Tässä mielessä luostariteologialla on tärkeä merkitys. Ymmärrettiin,että
pelkkä teoreettinen lukeminen ei riitä,vaan jotta päästäisiin raamatun sydämeen, sitä
on luettava samassa hengessä kuin se kirjoitettiin.Luostariteologian esimerkki kehottaa
myös meitä ruokkimaan olemassaoloamme Jumalan Sanalla, esimerkiksi kuuntelemalla tarkkaavaisemmin
evankeliumin lukukappaleita sunnuntain messussa.Lisäksi on tärkeää varata joka päivä
hetki raamatun miettimiselle, jotta Jumalan sanasta tulisi lamppu,mikä valaisee päivittäistä
matkaamme maan päällä".