"Jumalan Sana on kuin lamppu,mikä valaisee päivittäistä matkaamme maan päällä".

(29.10.) "Uskon ja järjen välillä on olemassa luonnollinen side,mikä perustuu luomakunnan järjestykseen",muistutti Benedictus XVI puhuessaan yleisellä vastaanotolla latinalaisen teologian kukoistuksesta XII:lla vuosisadalla. "Länsi-Euroopassa vallitsi silloin suhteellinen rauha, minkä johdosta talous saattoi kehittyä ja poliittiset järjestelmät vakiintua.Kirkossa tuntuivat edellisen vuosisadan "gregoriaanisen uudistuksen" myönteiset vaikutukset.Syntyi uusia luostarikuntia.Myös teologia kukoisti, se käsitteli uusia ongelmia,syntyi perustavaa laatua olevia tekstejä.XII:n vuosisadan luostareissa teologinen metodi liittyi lähinnä raamatun selitykseen.Munkit olivat hartaita raamatun kuuntelijoita ja lukijoita. Mutta heille ei riittänyt pelkkä lukeminen sen syvällisen merkityksen ymmärtämiseen,vaan tarvittiin Pyhän Hengen johtamaa hengellistä lukemista. Kirkkoisien koulussa raamattua tulkittiin vertauskuvauksellisesti, näin jokaiselta vanhan ja uuden testamentin sivulta löydettiin mitä sanottiin Kristuksesta ja hänen pelastustyöstään.
Viime vuonna pidetty piispainsynodi ,minkä aiheena oli Jumalan Sana kirkon elämässä ja toiminnassa, kiinnitti huomion raamatun hengellisen lukemisen tärkeyteen.Tässä mielessä luostariteologialla on tärkeä merkitys. Ymmärrettiin,että pelkkä teoreettinen lukeminen ei riitä,vaan jotta päästäisiin raamatun sydämeen, sitä on luettava samassa hengessä kuin se kirjoitettiin.Luostariteologian esimerkki kehottaa myös meitä ruokkimaan olemassaoloamme Jumalan Sanalla, esimerkiksi kuuntelemalla tarkkaavaisemmin evankeliumin lukukappaleita sunnuntain messussa.Lisäksi on tärkeää varata joka päivä hetki raamatun miettimiselle, jotta Jumalan sanasta tulisi lamppu,mikä valaisee päivittäistä matkaamme maan päällä".