Huhtik.2. vuosi Johannes Paavali II:n kuolemasta

"Johannes Paavali II:n uskon,toivon ja rakkauden luonnehtima maallinen vaellus jätti Kirkon ja ihmiskunnan historiaan syvän merkin" lausui Benedictus XVI sunnuntaina työhuoneensa ikkunasta."Kaikki muistamme kuvat hänen viimeisestä Ristin Tiestään pitkänä perjantaina.Koska hän ei voinut mennä Colosseumille, seurasi hän sitä yksityiskappelistaan, puristaen käsissään ristiä. Pääsiäispäivänä hän teki urbi et orbi-siunauksen ainoastaan käden liikkeellä, voimatta lausua sanaakaan. Se oli tuskallisin ja liikuttavin siunaus, minkä hän jätti meille viimeisenä todistuksena halustaan suorittaa tehtävänsä loppuun saakka.Johannes Paavali II kuoli samalla lailla kuin hän oli aina elänyt; rohkealla uskolla, antautuen Jumalalle ja luottaen Pyhään Neitsyeeseen.Hänen siirtymisestään maailmasta Isän kotiin on kulunut vuosi, voimmekin kysyä: mitä meille jätti tämä suuri paavi, joka johdatti Kirkon kolmannelle vuosituhannelle?
Hänen jättämänsä perintö on valtava, mutta hänen pitkäaikaisen paaveutensa voi tiivistää samoihin sanoihin, joita hän käytti aloittaessaan paaveutensa 22. lokakuuta 1978, "avatkaa ovet Kristukselle"!Tätä unohtumatonta kehotusta ilmensi Johannes Paavali II koko persoonallaan ja tehtävällään Pietarin seuraajana, ja ennen kaikkea paimenmatkoillaan.---Viimeisinä vuosina Herra riisui hänet vähitellen kaikesta tehdäkseen hänet kokonaan omakseen.Ja kun hän ei enää pystynyt matkustamaan, eikä myöhemmin kävelemään ja lopuksi edes puhumaan, oli hänen julistuksestaan jäänyt jäljelle kaikkein olennaisin: itsensä uhraaminen loppuun saakka", lausui Benedictus XVI.